Opettaminen yhdessä toisen harjoittelijan kanssa

Pidimme Tiinan kanssa 9A-luokalle kaksoistunnin ja aiheena oli pankkitoiminta. Koska meiltä kummaltakin puuttui opetusharjoittelu I:stä yksi pidettävä tunti, joka olisi jäänyt muuten roikkumaan, päätimme yrittää yhdessä opettamista. Halusimme kokeilla, mitä tunnista tulee, kun aidosti suunnittelemme ja toteutamme sen yhdessä, eikä niin että toinen pitää ensimmäisen ja toinen jälkimmäisen tunnin.

Kokemus oli kaikin puolin positiivinen. Koska seurasimme koko syksyn toistemme tunteja, tunnemme toistemme opetustyylit hyvin, mikä helpotti urakkaa huomattavasti. Lisäksi tapamme opettaa ovat melko samanlaiset. Niinpä tuntisuunnitelma syntyi helposti ja sulassa sovussa. Tuntien aikana vuorottelimme n. 20 minuutin välein opettajan paikalla. Toinen saattoi toisen opettaessa esim. etsiä valmiiksi opetuksessa hetken päästä käytettävää verkkosivustoa.

 Yhdessä tuntien pitämisen tekee haastavaksi sen jäykkyys. Ei voi kovin paljon poiketa siitä, mitä on sovittu, jottei vie toisen osuudelta pohjaa. Lisäksi ajankäyttöä oli inansa vaikeampi hahmottaa, ja kiirehän siinä lopuksi tuli.

Tuntia pyrimme havainnollistamaan näyttämällä Internetistä verkkopankin sivuilta laskun maksamista. Myös lainoja käsitellessä etsimme verkosta “tekstivippi”-sivut ja katsoimme korkojen suuruutta. Lopuksi laskimme tällaisen pikalainan todellista hintaa. Tuntisuunnitelma näkyy liitteenä.

Oman jännityksensä tuntiin lisäsi se, että didaktikko oli paikalla seuraamassa onnistumistamme. Saimme hyviä neuvoja siihen, kuinka tunnista olisi saanut vieläkin paremman didaktisesti. Päällimmäisenä jäi mieleen se, että oman puheen määrää tulisi rajoittaa tunnin aikana ja antaa enemmän aikaa oppilaiden puheelle. Varsinkin tunnin lopussa, kun aika alkoi loppumaan, huomasin itsekin puhua papattavani asiaa läpi, jotta kaikki ehdittäisiin käydä läpi. En enää ehtinyt kysymään asioita oppilailta, koska se olisi vienyt liikaa aikaa. Didaktikko neuvoi paremman keinon olevan se, että rankalla kädellä karsii opetusainesta. Periaatteena tulisi olla se, että mitä opettaa, sen opettaa kunnolla, eikä yritäkään kahlata kaikkea läpi.

Lisäksi didaktikko antoi hyviä ohjeita (piirakka)diagrammin läpi käymiseen. Sen sijaan, että vain näyttäisi ja selostaisi jotain graafista kuvaajaa, tulisi siinäkin antaa tilaaoppilaiden puheelle ja ajattelulle. Esimerkiksi aluksi voisi peittää kuvaajan otsikon ja kysyä oppilailta mistä diagrammissa on kyse: mikä otsikko tälle diagrammille olisi sopiva? Toiseksi oppilaita voisi pyytää omin sanoin selostamaan, mistä kuvaajassa on kyse. Kolmanneksi oppilaat voisivat selostaa vihkoon kokonaisilla virkkeillä, mitä tietoa he saavat kyseisestä kuvaajasta. Näin he joutuvat monella eri tavalla prosessoimaan kuvaajan sisältöä ja oppivat tuottamaan siitä selostuksen.

Kaiken kaikkiaan tunnista jäi hyvä mieli ja tästä on hyvä jatkaa opettajaharjoittelu II:een!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s


%d bloggers like this: